Kuka uskaltaa puhua työyhteisön olettamuksista?

“Luulin, että sinä lähetit vastauksen asiakkaalle! Mitä me nyt tehdään?” Pinnalliseen ajatteluun nojaava päätöksenteko ja olettaminen aiheuttivat jälleen harmia moneen suuntaan. 

Väärinkäsityksiä ja tehottomuutta syntyy hektisessä arjessa petollisen helposti. Toistuvan sekavuuden ja yleisen hallitsemattomuuden tunteen juurisyitä kannattaa kuitenkin selvittää.  

Maailmaa ja sen tapahtumia tulkitaan lähtökohtaisesti olettamusten ja erilaisten peukalosääntöjen kautta, koska kognitiivista kuormaa ja yleistä elämässä selviytymistä helpottaa, kun jokaista tilannetta ei tarvitse ruotia seikkaperäisesti. Välillä kannattaa kuitenkin pysähtyä hetkeksi ja tarkistaa onko menty hakoteille, tarvittaessa yhteistuumin.

Olettamusten ketju kahlitsee työntekijän

Oletteko viime aikoina keskustelleet tiimisi toimintaa määrittävistä olettamuksista ja penkoneet taustalla vallitsevaa ajattelua? Jos Jonne teki virheen, se saattoikin johtua Tuijan toimintatavasta, joka taas perustuu Joukon kymmenen vuotta vanhaan näkemykseen. Olettamukset voivat koskea myös työpaikan käyttäytymismalleja, kuten käsitystä soveliaasta avokonttorielämästä ja siihen liittyvistä periaatteista.

On ilmeinen riski, että työyhteisön sisällä on huomattavasti toisistaan eroavia tulkintoja asioista, mutta myös yksimielinen työyhteisö saattaa perustaa toimintansa vääriin oletuksiin. Joskus olettamat ovat yrityksen kulttuurissa hyvinkin syvällä, jolloin niitä on alettu pitämään lähestulkoon kyseenalaistamattomina totuuksina.

Keskustele avoimin kortein

Lääkkeeksi turhia oletuksia ja väärinkäsityksiä vastaan toimivat asioiden ääneen sanominen ja yleisten totuuksien ajoittainen arviointi. 

Jos työyhteisön vuorovaikutusilmapiiri ei ole riittävän avoin, hiljeneminen ja olettaminen ovat helppoja, mutta usein väärille urille johtavia keinoja arjessa etenemiseen. Epävarmuus toisten reaktioista jarruttaa rakentavaa ja oikeaan suuntaan ohjaavaa keskustelua. On hyvä muistaa, että myös pidättäytyminen niin sanottujen tyhmien kysymysten esittämisestä saattaa perustua yksilön oletukseen oikeanlaisesta palaverikäyttäytymisestä.

Entä jos pelkkä rohkaisu ei käynnistä keskustelua tiimissäsi? Pelillinen puheeksi ottamisen väline Hullunkuriset työyhteisöt on hyvä apuväline. Ohjattu pelisessio on oiva keino virittää neutraalilla maaperällä keskustelua, joka haastaa oletukset. Aiheena voi olla vaikkapa työpaikan pelisäännöt ja vuorovaikutuksen tavat. Ehkäpä tiimin toiminnan kehittämistä olisi helpompi jatkaa hauskan, mutta rakentavan pelisession jälkeen?  

“Mutta eikös me sovittu, että otetaan tästä koppia vasta ensi vuonna, vai miten se oli?”

Fasilitoijan ohjauksessa pelattavassa Hullunkuriset työyhteisöt -pelissä poraudutaan tiimin arkeen. Mitä teillä voitaisiin tehdä fiksummin, tehokkaammin ja kitkattomammin? 

Kirjoitus on julkaistu Markkinointi-instituutin verkkosivuilla vuonna 2019. Markkinointi-instituutti ja Rastor yhdistyivät 1.1.2020. Uuden yrityksen nimeksi tuli Rastor-instituutti.