Tiimisi pystyy siihen, mihin uskot sen pystyvän

Esimies tai johtaja, mitä ajattelet henkilöstöstäsi? Uskotko heidän potentiaaliinsa? Ja luuletko, että ajatuksesi pysyvät vain omana tietonasi?

Ajattelutapa ilmenee arjessa pieninä tekoina ja sanoina

Ihmisen ajattelutapa ohjaa aina toimintaa ja näkyy arjessa tekoina ja puheentapana. Mistä puhutaan? Mitä sanoja käytetään? Millaisia arkisia johtamistekoja tehdään?

Etenkin johto- ja esimiestehtävissä toimiville olennaista tiedostaa omat ajattelutapansa, sillä heidän tekojensa vaikutukset heijastuvat laajasti organisaatioon.

Mitä sinä ajattelet henkilöstöstäsi? Onko se joukko, jota pitää valvoa ja jonka ongelmien ratkaisemiseen työaika kuluu? Vai onko se joukko, jota olet innostamassa, rohkaisemassa ja jonka työn tuloksia olet tukemassa poistamalla esteitä? Uskotko henkilöstösi potentiaaliin?

Jokaisessa on parhaillaan valtava potentiaali eli käyttämättömien voimavarojen ja kykyjen varanto, joka ei vielä ole päässyt käyttöön.

Käytöksesi johtajakollegoiden joukossa paljastaa ajattelutapasi

Carol Dweckin mukaan mindset eli ajattelutapa voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: muuttumattomuuden (fixed) ja kasvun (growth) ajattelutapaan.

Muuttumattomuuden ajattelutavassa yksilö ajattelee itsensä ja muiden syntyneen sellaiseksi kuin on. Virheet masentavat, palaute tuntuu hyökkäykseltä ja haasteet lamauttavat. Toiminnan fokus on palkinnoissa. Hullutteluun ei ole varaa.

Kasvun ajattelutavassa uskotaan kehittymiseen. Virhe ja palaute ovat oppimisen mahdollisuuksia, ja kokeilut ja luova hulluttelu vievät tekemistä eteenpäin. Ilo onnistumisesta on suurin kannuste.

Kumpi ajattelutapa vallitsee sinun ajatuksissasi?

Pysähdy. Mieti, miten toimit ja – ennen kaikkea – miten ajattelet. Kunnioitatko henkilöstöäsi, tuetko heidän kehittymistään? Millaisella äänensävyllä puhut ja mitä asioita nostat toiminnasta esiin? Millaista palautetta annat? Osoitatko luottavasi, että tämä porukka saa firman lentoon?

Tarkastele itseäsi erityisesi silloin, kun paikalla on vain johtaja- tai esimieskollegoita. Vertaisryhmässä aidot ja syvimmät ajatukset pääsevät helpoiten esiin. Miten puhut henkilöstöstäsi muille?

Moniosaajuus on kasvuajattelun riemuvoitto

Kouluttaessani esimiehiä ja HR-ammattilaisia Rastor-instituutin järjestämissä koulutuksissa kuulen usein konkreettisia haasteita ja onnistumisia työpaikkojen arjesta. Erilaisissa ratkaisuvaihtoehdoissa tunnistan usein kaiun siitä, onko asiaa hoitanut johtaja, esimies tai HR-ammattilainen muuttumattomuuden vai kasvun ajattelutavan ohjaama.

Tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa ihminen haluaa vaihtaa työtehtäviä organisaatiossa tai kokeilla erilaisia töitä. Onnistumistarinoissa tällainen henkilö on toiseen tehtävään siirryttyään suorastaan puhjennut kukoistukseen. Tällaisen mahdollisuuden tarjoaminen henkilöstölle osoittaa, että johto uskoo ihmisten potentiaaliin ja siihen, että muutos on mahdollisuus kasvaa – niin yksilölle kuin organisaatiollekin. Moniosaajuus on kasvun ajattelun riemuvoitto!

Onko esimiesrooli ikuinen rooli?

Toinen ikuisuushaasteista on esimiestyö. Monesti kerran esimieheksi nimetty sekä mielletään esimieheksi – sekä hänen omissa ajatuksissaan että organisaatiossa. Rooli pysyy organisaatiomyllerryksestä toiseen, vaikka rooli ei motivoisi enää. Tiettyyn toimintatapaan jumittaminen peilaa muuttumattomuuden ajattelutapaa, mistä ei ole hyötyä yksilölle eikä työyhteisölle.

Voisiko esimiestyö organisaation sisällä olla vaikka määräaikainen positio? Esimiestehtävien kierrättämisen myötä siitä tulisi yksi luonteva osa oppimista organisaation sisällä, mutta ei sitoisi rooliin. Paluu asiantuntijatehtäviin esimiehen roolista on yhtä lailla mahdollisuus.

Mahdollisimman monelle tarjottu esimiesroolia tukeva koulutus on samalla nimittäin mitä tehokkainta työyhteisötaitojen koulutusta, mikä avaa ymmärrystä työnantajan, esimiehen ja työntekijän oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista. Esimiestehtävästä asiantuntijaksi palaava tekijä näkee varmasti uudella tavalla omaa rooliaan pidemmälle.

Miksi ajatella ajattelutapaa juuri nyt?

Ajattelun ajattelun ja mindsetin tunnistamisen äärelle pysähtyminen ja tarkastelu on nyt merkityksellisempää kuin ehkä koskaan; tänä keinoälyn, robotiikan ja huiman muutosnopeuden aikana jokaisen yksilön merkitys työyhteisössä korostuu. Jokaisen potentiaali ja kyvyt on tarpeen saada käyttöön.

Menestys ja onnistuminen eivät rakennu yksinomaan toiminnan tehostamisesta ja tuottavuuden lisäämisestä, vaan menestyneimmissä organisaatioissa fokus on yksilön ja organisaation osaamisessa ja oppimiskyvyssä, siinä, että uskotaan ihmisten ideoihin, osaamiseen ja muutoskykyyn – potentiaaliin. Näin saadaan mukaan paitsi jokaisen kädet ja jalat myös pää ja sydän.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehden Vieraskynä-blogeissa 10.3.2020. 

Luitko jo nämä? 

Haastattelimme kahta kokenutta HR-johtajaa heidän työstään koronaviruskriisin keskellä. 

• Maija Kaski, Empower: Poikkeustilanteissa HR:ää johdetään sietämällä epävarmuutta
• Kristiina Vainio, Siili Solutions: Kriisessä paljastuu, paljonko HR:ssä on jäljellä H:ta