Viestintä näkyy viivan alla

Laskin opiskeluaikoina palkkoja terästehtaassa ja ajattelin, ettei yrityksessä voi olla mitään tärkeämpää kuin palkkojen laskeminen. Jos palkka-ajoni olisi jäänyt tekemättä, palkat eivät olisi siirtyneet ja sadat työntekijät olisivat jääneet kotiin. Tehdas olisi pysähtynyt.

Taloushallinto ja myynti ovat ihanan selkeitä. Numeroita on helppo mitata. Mikään ei ole johdolle niin tuttua ja turvallista kuin täyttää exceleitä ja seurata käppyröitä. Kukaan ei kyseenalaista niiden merkitystä liiketoiminnalle.

Mikä ihme henkilöstöä riivaa? Se marmattaa työtyytyväisyyskyselyissä, että johto ei viesti riittävästi. Vaikka kuinka laaditaan katsauksia ja pidetään kuukausikokouksia, mikään ei kelpaa. Talossa on viestintäsuunnittelija, ja kaikkihan osaavat kirjoittaa. Sisäinen viestintä on sitä paitsi jokaisen vastuulla.

Puhutaan prosesseista ja työn tehostamisesta. Puhukaa sen sijaan, hyvät ihmiset, viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämisestä. Siitä on kyse.

Viestintä takaa, että perustoiminnot sujuvat

Mikään yrityksessä tapahtuva tekeminen ei ole niin väärinymmärretty kuin viestintä. Jos olet sydämessäsi viestintäihminen, tiedät, mistä puhun. Me viestintäihmiset teemme töitä organisaation eri yksiköissä, erilaisissa rooleissa. Meitä raastaa, kun tieto ei kulje eikä yhteistyö suju. Me tiedämme, että se jos mikä maksaa ja näkyy suoraan yrityksen tuloksessa.

Viestintä on kaiken työyhteisön tekemisen ytimessä. Ilman yksilöiden, tiimien, yksiköiden ja organisaation sidosryhmien välistä vuorovaikutusta koko organisaation toiminta halvaantuisi. Siellä missä tarvitaan ihmistä, tarvitaan viestintää ja vuorovaikutusta. Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän emeritusprofessori Leif Åbergin mukaan työyhteisön viestinnän tärkein tehtävä on toimia perustoimintojen eli jokapäiväisen tekemisen tukena. Ei ehkä kuulosta yhtä hohdokkaalta kuin brändiuudistus, mutta kokeilepa elää ilman.

Onneksi viestintääkin voi ja pitää mitata. Henkilöstökyselyt antavat arvokasta tietoa sisäisen viestinnän tilasta. Jos oma henkilöstö on määritelty yrityksen tärkeimmäksi sidosryhmäksi, kannattaa kuunnella henkilöstöä siinä missä asiakkaitakin.

Digitaalisen viestinnän aikakaudella viestinnän seuranta on helpompaa kuin koskaan. Ei pidä kuitenkaan sortua mittaamaan mittaamisen ilosta, vaan kannattaa analysoida lukuja ja varoa tekemästä helposti mitattavista luvuista liian suoria johtopäätöksiä.

Viestintätaitoinen henkilöstö tekee ilmaista PR:ää

Viestinnän seuranta ja analysointi totisesti kannattavat. Asiakaskin on ihminen -blogissani puhuin siitä, miten yritysten ja yhteisöjen valta on sosiaalisen median myötä siirtynyt yksilöille. Yksittäisen tyytymättömän asiakkaan purkaus julkisilla foorumeilla voi tulla yritykselle todella kalliiksi. Toisaalta rivityöntekijät omalla someaktiivisuudellaan tekevät työnantajalleen ilmaista PR:ää.

Sosiaalisessa mediassa videoiden ja kuvien merkitys korostuu ja kirjoitustaidot – tai niiden puute – tulevat kaiken kansan nähtäville. Tarvitaan entistä vahvempia ja monipuolisempia viestintätaitoja, ja niitä pitää olla entistä laajemmalla joukolla työntekijöitä. Nyt jos koskaan kannattaa panostaa koko henkilöstön viestinnän osaamiseen.

Viestinnän osaajia tarvitaan enemmän kuin koskaan

Nyt kun kaikkien pitää osata viestiä, onko ammattiviestijöiden aika ohi? Ei todellakaan. ProCom ry:n, Viesti ry:n ja Julkisen alan tiedottajat (JAT) ry:n jäsenilleen teettämän Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimuksen tulokset ovat selvät: 68 % vastanneista uskoo viestinnän alan kehityksen voimakkaasti kasvavan. Työllisyysnäkymät koetaan aiempaa paremmiksi. Toisaalta kolmannes on harkinnut siirtymistä pois viestinnän tehtävistä. Tämä avaa ovia uusille viestijöille.

Oletko itse aina haaveillut viestinnän tehtävistä, mutta jotenkin vain olet ajautunut muihin töihin? Vielä ehdit kääntää kurssia. Tutustu Viestijän tutkintoon. Koulutus sopii myös kaikille niille, jotka haluavat kehittää omia viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan tittelistä ja toimenkuvasta riippumatta.

Viestijän tutkinto korvaa perinteikkään Tiedottajan tutkinnon, MTi. Tiedottajan tutkinto täyttää tänä vuonna 40 vuotta, ja siitä on valmistunut yli 2500 viestinnän ammattilaista.

Kirjoitus on julkaistu Markkinointi-instituutin verkkosivuilla vuonna 2018. Markkinointi-instituutti ja Rastor yhdistyivät 1.1.2020. Uuden yrityksen nimeksi tuli Rastor-instituutti.