Alanvaihtajan ansioluettelo – yksi tapa päivittää itsesi

Julkaistu 1.10.2019

Opiskelijamme Tarja Hillman kertoo kokemuksiaan Isännöinnin koulutusohjelmasta. Kirjoitus on blogisarjan toinen osa.

Alan vaihtaja painiskelee työnhakua aloittaessaan oman cv:nsä kanssa. Miten esittää oma osaaminen, kun varsinaista työkokemusta haettavalta alalta ei ole? Miten autan rekrytoijaa huomaamaan, että juuri minun kokemukseni on arvokas lisä yrityksen menestystekijöihin? Millainen tyyli on sopiva uudelle alalle?

Isännöitsijän koulutusohjelman opinnoissa aivan ensimmäinen etätehtävä oli cv:n päivittäminen. Hyödyllinen ja helppo homma, ajattelin. Aloitettuani kysymyksiä heräsi kuitenkin useita:

Uusi vai päivitetty versio?

Aloittaako puhtaalta pöydältä vai päivittääkö vanha cv? Työnkuvat, painotukset ja termit muuttuvat ajan kuluessa, joten jos edellisestä työnhausta on useita vuosia, tekstiä täytyy päivittää kriittisellä silmällä. Oman osaamisen oivaltaminen ja sen kiteyttäminen voi takuta pahemman kerran, mutta sermin takana kollega saattaa nähdä urasi kohokohdat kristallinkirkkaana. Onkin hyvä hyödyntää ystävää, kokenutta rekrytoijaa tai mentoria paljastamaan mahdolliset virheet, puutteet ja tyyliseikat.

Päätin aloittaa puhtaalta pöydältä, joten etsin valmiin ja visuaalisesti miellyttävän pohjan, jota säädin hieman omaan uraani soveltuvaksi. Vuosikymmeniä samaa pohjaa käyttäneenä tiedostin, että kannattaa luoda master, jota voi versioida hakukohtaisesti.

Paras vaihtoehto alanvaihtajan cv:n rakenteeksi?

Ansioluetteloja on eri mallisia: kronologinen, osaamisen listaava, akateeminen sekä tietyille aloille vakiintuneet omansa, esim. IT- ja opetusalat. Verkko-CV on tätä päivää ja video-CV tekee tuloaan. 

Sivutoimet, projektit ja vapaaehtoistyöt neuvotaan nykyään yhdistämään työkokemuslistaukseen, mikäli ne ovat relevantteja. Harvan ansioluettelo on enää nykyään kronologisesti aukoton, eikä työsuhteen alkuja ja päättymisiä kirjata entisellä tarkkuudella. Vuoden irtioton Balilla saa käännettyä kiinnostavaksi siirroksi, kunhan sen kuvaa oppimisen kautta. Tai vapaaehtoistyö saattaa olla juuri se erottuva kokemus, kun sen kiteyttää onnistuneeksi projektiksi. Vanhempainvapaat jotkut oppaat neuvovat listaamaan, toiset kutsuvat tietoa irrelevantiksi.

Päätin pitäytyä kronologisessa mallissa, sillä maileja pitkissä työsuhteissa on kertynyt sen verran, ettei kokonaisuuksia kannattanut rikkoa. Vähemmällä kokemuksella olisin vaihtanut rohkeasti uuteen rakenteeseen.

Vinkit alanvaihtajan ansioluetteloon

Millä tyylillä isännöintialalle kannattaa pyrkiä?

Ansioluetteloissa työtehtävät on perinteisesti kirjoitettu passiivisen luettelomaisesti, mutta LinkedInin myötä tyyli on hieman muuttunut. Olenko liian markkinointihenkinen, mikäli käytän trendikkäästi yksikön ensimmäistä persoonaa ja aktiivisia verbejä? LinkedInissä korostuvat avainsanat, joten kiireinen lukija skannaa nopeasti alan sanaston myös perinteisestä ansioluettelosta. 

Profiilitekstillä hurmaaminen on taitolaji. Muutaman rivin pituinen kiteytys osaamisesta ja saavutuksista on kiusallisen vaikea kirjoittaa erityisesti alan vaihtajalle. Etsin avuksi hyviä esimerkkejä LinkedInistä. Tarkkaan mietittyäni löysin kaikki edelliset uraani yhdistävät laatutekijät, joista pääsin kivasti vauhtiin.

Lisähaastetta tuovat kulttuuri ja eri alojen tyylierot. Joissain maissa kasvokuva on kauhistus, mutta Suomessa ainakin myyntialalla pakollinen. Värikuvan käyttö on mautonta tyrkytystä, kerrottiin lontoolaisessa seminaarissa. Semiotiikka astuu myös peliin. Pinkkiin pukeutunut ei pitkälle pötki, ainakaan rekryvaiheessa. Onko kuvassani sitä liikaa, sillä vaaleanpunainen syö uskottavuutta?

Englanninkielistä cv:tä käyttävät tänä päivänä muutkin kuin kansainvälisiin tehtäviin pyrkivät, mutta omani käänsin vasta ulkomaille muuttaessani. Isännöintiala on tässä suhteessa kuitenkin edelleen perinteinen, kertoi kouluttajamme Isännöinnin koulutusohjelmassa. Kaivoin siis nöyrästi esiin vanhat versiot kääntääkseni suuren osan takaisin suomeksi. Kielitaidon skaala täytyi palauttaa kriittisemmäksi, sillä monissa muissa kulttuureissa osaaminen vedetään röyhkeästi yläkanttiin.

Yllättäen sanapankistani puuttui muutama helpon oloinen termi suomentaessani viime vuosien uratapahtumia, joissa työkieli oli englanti. Sanat onneksi tippuivat näppäimille yksitellen kahvin ja tuntien kuluessa. Ja konvertoin kuvani mustavalkoiseksi ihan vain varmuuden vuoksi.

Mitä korostat, jos työkokemusta alalta ei vielä ole?

Eräällä luennolla kävimme läpi hyvän isännöitsijän ominaisuudet. Kahdeksan kohdan listalla on ainoastaan yksi tekijä jota en ole vielä lainkaan, nimittäin isännöintialan asiantuntija. Niinpä läpivalaisin historiani tästä näkökulmasta. Mitä kiinteistöihin liittyvää olen tehnyt? Millaisia remontteja teetin maallikkoisännöitsijän roolissa? Montako vuotta olen istunut eri taloyhtiöiden hallituksissa? Entä muissa hallituksissa? Luetaanko vuosikymmeniä kestänyt Omakiinteistö-lehden lukeminen eduksi? Ja missä kulkee uskottavuuden raja ammattilaisen silmissä, onko maallikkoisännöitsijän kokemuksella sittenkään mitään merkitystä?

Vastaanottajan housuihin on vaikea sujahtaa erityisesti silloin kun alaa ei vielä tunne tarpeeksi. Mutta noviisikin osaa lukea työpaikkailmoituksen suurennuslaseilla. Vaikka kuvaus olisi lyhyt, jokainen sana on tarkkaan harkittu. Tämä firma etsii kokenutta asiakaspalvelijaa, tämä projektiosaamista jne. Korosta siis hakuilmoituksessa havaitsemiasi ja piilotettuja kriteerejä, tai listaa ne juuri tämän yrityksen tärkeysjärjestykseen. 

Osaanko hurmata rekrytoijan kahdeksassa sekunnissa?

Pistekokoa ja marginaaleja säätämällä sain asiat mahtumaan suositeltuun pariin sivuun. Luin tuotokseni ääneen kielen sujuvuuden tarkastamiseksi sekä kellotin varmistaakseni, että tärkeimmät avainsanat ja kohdat mahtuvat ensimmäiseen kahdeksaan sekuntiin. Erään tutkimuksen mukaan rekrytoija keskittyy kuhunkin hakemukseen keskimäärin vain sen verran.

Nöyrästi palautin ansioluetteloni virtuaaliseen oppimisympäristöön, ja viestissä pyysin tutorilta rehellistä palautetta. Päätin myös rohkeasti kysyä ensimmäiseltä yhteyttä ottavalta kommentteja lopputuloksesta.

Tarja opiskelee vaihtaakseen alaa isännöitsijäksi ja kirjoittaa opiskelukokemuksistaan. Kirjoitus on blogisarjan toinen osa. Ensimmäisessä blogissaan "Uusi ammatti isännöitsijänä – odotukset kirjaimellisesti katossa" Tarja kävi läpi odotuksiaan Isännöinnin koulutusohjelman opinnoille. 

* Kirjoitus on julkaistu Markkinointi-instituutin verkkosivuilla vuonna 2019. Markkinointi-instituutti ja Rastor yhdistyivät 1.1.2020. Uuden yrityksen nimeksi tuli Rastor-instituutti.