Sinä olet tulevaisuuden menestyjä – mutta vain, jos haluat oppia uutta

Siitä on kolme pitkää ja kiireistä vuotta, kun hain viimeksi töitä. Nyt päätin päivittää CV:ni. Tutustuin samalla vanhoihin työhakemuksiini. Eräässä hakukirjeessä olin siteerannut aikaisempaa esimiestäni, joka oli kauniisti lausunut minun olevan poikkeuksellisen oppimishaluinen henkilö. 

Aikuisen oppimista olen nyt vuoden päivät makustellut opiskellessani työn ohessa aikuiskasvatustieteitä. Olen samalla havainnut muutoksen omassa oppimishalussani. Ahkerana ja kilttinä "ysipuolen" plikkana pänttäsin ennen aina sen, mitä kulloinenkin opettaja tai luennoitsija tärkeäksi näki. Nyt minä itse olen oppimiseni ohjaksissa, ja huomaan olevani selektiivisempi, itsekkäämpikin. Kyseenalaistan, optimoin ja suostun sisäistämään oikeastaan vain sen, minkä koen oman kehittymiseni kannalta merkitykselliseksi. 

Aikuinen oppija linkittää uuden tiedon omaan kokemukseensa

Kolmekymppisten kavereitteni kanssa oppimista reflektoidessamme pohdimme opiskeluaikojen huolettomuutta. Silloin jotenkin ajatteli, että valmistuessaan olisi valmis kaikkiin työelämän abstrakteilta tuntuviin haasteisiin. Vähänpä silloin tiesi, mitä oppia työelämä tuo tullessaan. Oppia työnteon arjesta. Oppia laadukkaan vuorovaikutuksen merkityksestä. Oppia itsensä johtamisesta ja omien rajojen tunnistamisesta. Oppia vastauksen etsimisestä tilanteessa, jossa lähdeaineistoa ei ole. Oppia vastuunotosta. Oppia luottamuksesta. Oppia oppimisesta itsestään. 

Markkinointi-instituutissa* tutkintojen suorittamista ohjatessani puhumme usein myös opiskelijoiden kanssa työelämän antamista opeista – niistä sellaisista, mitä koulun penkillä ei ikinä kuultu. Työstä kerätty aikaisempi kokemus vaikuttaa vahvasti, kun aikuinen reflektoi uutta tietoa jo olemassa olevaan, kokemusperäiseen osaamiseensa. Aikuisella on jo sitä vuosien työllä kerättyä liimapaperia, mihin uusi tieto tarrautuu. Kun 20-vuotisen työuran tehneet osaajat kertovat tarinaansa, olen usein itse oppivana osapuolena – ohjaajan roolistani huolimatta. Minä fiksu ja filmaattinen korkeasti koulutettu kolmekymppinen, joka olen lämmittänyt penkkiä puolet kauemmin koulussa kuin työpaikalla. Ohjaustilanteiden ulkopuolella seuraan aina aikataulujeni salliessa ryhmieni opetusta ja luokassa käytävää keskustelua. Joka kerta opin niin, että pää höyryää.

Aikuinen vaatii koulutukselta konkreettisia hyötyjä

Oppiminen kietoutuu aikuisella vahvasti motivaatioon saavuttaa jotain mitattavaa, esimerkiksi menestyä työssään ja edetä urallaan. Oppimisen tavoitteet ovat aikuisopiskelijoillani usein konkreettisia ja käytännönläheisiä. Aikuisen vaatimustaso oppimiselle on korkealla. Koulutuksen ROI-vaade on kasvanut sitten peruskoulujen. Nice-to-know-diipadaapa turhauttaa, sillä aika on hektisessä elämänrytmissä kallisarvoinen resurssi. Se halutaan investoida optimaalisesti. Mielenkiinto herpaantuu ja oppiminen muuttuu pinnalliseksi, jollei uusi tieto tarjoa konkreettista hyötyä suhteessa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin. 

Nykypäivän aikuinen oppii kehittääkseen ammatillista kasvuaan ja selviytyäkseen työssä eteen tulevista ongelmista. Työelämä monimutkaistuu kiihtyvää tahtia. Tulevaisuuden työssä menestyminen vaatii katkeamatonta uuden omaksumista – jatkuva oppiminen on yhä pysyvämpi olotila. Aikuisen tärkein oppimisen paikka on kaivaa itsestään esiin elinikäinen oppija, se tulevaisuuden työssä menestyjä. 

Kehut tietysti lämmittävät. Vaikka tarkkanäköinen entinen esimieheni ei ollut ottanut kantaa sinällään tärkeään asiaan, eli kykyyni oppia, oli hän yhtä kaikki havainnut tärkeän ominaisuuden. Halu oppia on hyvä valttikortti jo tämän päivän työmarkkinoilla, yhä enenevissä määrin tulevaisuudessa.

* Kirjoitus on julkaistu Markkinointi-instituutin verkkosivuilla vuonna 2018. Markkinointi-instituutti ja Rastor yhdistyivät 1.1.2020. Uuden yrityksen nimeksi tuli Rastor-instituutti.