Miksi osaajapulaa ei haluta ratkoa maahanmuuttajia kouluttamalla?
Useiden asiantuntijoiden ja tutkimusten mukaan tiettyjen alojen osaajapula on ajautumassa lähitulevaisuudessa kestämättömälle tasolle. Maahanmuuttajien koulutus ja työllistäminen on yksi ratkaisu osaajapulaan, sillä heillä voi olla suomalaisessa työelämässä tarvittavaa koulutusta, taitoja ja kokemusta.
Maahanmuuttajien työllistämisellä on sekä inhimilliset että taloudelliset perusteet. Työllistyminen edistää heidän taloudellista itsenäisyyttään ja siten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Työllistyminen mahdollistaa maahanmuuttajien osallistumisen yhteiskunnan eri toimintoihin ja vähentää sosiaalista eristäytymistä. Monimuotoinen ja -kulttuurinen työyhteisö voi tuoda mukanaan uusia näkökulmia sekä innovatiivisuutta ja luoda parempaa yrityskulttuuria.
Maahanmuuttajien työllistäminen hyödyttää koko yhteiskuntaa, sillä se mahdollistaa verojen muodossa valtion taloudellisen kasvun kehityksen. Työ- ja elinkeinoministeriön työkykyohjelman päätöstilaisuudessa esitettiin arvio osatyökykyisten työllistämisen taloudellisista vaikutuksista. Pääjohtaja Hannu Mäkisen esityksen mukaan karkeasti arvioituna 5000 osatyökykyisen työllistäminen ilman tukia palkkahaitarin alimmalle tasolle vahvistaa julkista taloutta noin 100 miljoonalla eurolla. Vastaavia vaikutuksia saataisiin myös maahanmuuttajien työllistämisellä.
Työllistymisen valmiuksia parannettava
Tilastokeskuksen keräämän aineiston mukaan maahanmuuttajien potentiaalia ja osaamista on kuitenkin yhä edelleen selkeästi alihyödynnetty työmarkkinoillamme ja yritysten kasvun tukena. Miksi työllistämiseen kuitenkin suhtaudutaan niin nihkeästi?
Syitä voivat olla asenteen lisäksi kielitaidon puute sekä koulutuksen ja osaamisen taso, jotka eivät välttämättä täysin vastaa suomalaisen työelämän vaatimuksia. Suomeen on muuttanut asiantuntijoita, joiden joukossa on mm. taloushallinnon koulutusta ja kokemusta omaavia henkilöitä. Heillä on hyvä englannin kielen taito sekä B1-tason suomen kielen taito. Vaikka näiltä asiantuntijoilta voi puuttua Suomessa toimimiseen liittyvä erityisosaaminen, heillä on jo valmiina vankka ymmärrys talousprosesseista ja hyvästä hallintotavasta, hyvä stressinsietokyky sekä kova motivaatio oppia ja osoittaa osaamistaan. Millä työllistymisen valmiuksia pystytään parantamaan?
On tärkeää, että työnantajat, koulutustoimijat ja yhteiskunta pyrkivät edistämään maahanmuuttajien työllistymistä ja ottamaan paremmin huomioon heidän osaamisensa ja tarpeensa. Koulutuksen avulla he voivat parantaa kielitaitoaan, oppia muita tarvittavia taitoja ja saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä. Koulutuksen tulee olla monipuolista ja joustavaa, jotta se vastaa maahanmuuttajien erilaisiin tarpeisiin ja taustoihin.
Rastor-instituutti tarjoaa ratkaisuja osaajapulaan
Rekrytoivat koulutukset ovat hyvä tapa täydentää asiantuntijoiden puuttuvaa osaamista. Tämä edistää heidän mahdollisuuksiaan löytää työtä ja menestyä urallaan Suomessa. Jotta työtä voisi löytää, työnantajien pitäisi tarjota avoimia työpaikkoja ja lisätä yleistä tietoisuutta maahanmuuttajien työllistämisestä. Yrityksille hyviä työllistämismahdollisuuksia löytyy työvoimapoliittisten toimien kautta, kuten palkkatuet, työkokeilut tai rekrytoivien koulutusten käyttö rekrytointikanavana.
Rastor-instituutti on lähtenyt ratkomaan osaajapulaa järjestämällä yhteistyössä paikallisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa koulutuksia, joiden tavoitteena on löytää yrityksille osaavaa työvoimaa ja työllistää hakijoita koulutuksen päätteeksi.
Koulutukset koostuvat oppimisesta työpaikalla sekä käytännönläheisistä koulutuspäivistä Rastor-instituutissa. Esimerkkinä Taloushallintoa maahanmuuttajille RekryKoulutus, joka voidaan räätälöidä useammalle yritykselle juuri heidän tarpeisiinsa sopivaksi koulutuskokoanisuudeksi. Yritysten on mahdollista saada rekrytointiin tähtääviin koulutuksiin merkittävää rahallista tukea, jolloin Taloushallintoa maahanmuuttajille RekryKoulutuksen kustannus olisi koko koulutuksen ajalta noin 2400-2800 €/hakija. Koulutus kestää 5 kuukautta sisältäen noin 32 koulutuspäivää.