Näin autat liiketoimintajohtoa ymmärtämään strategisen henkilöstöjohtamisen merkityksen – viisi vinkkiä HR:lle

Julkaistu 6.8.2019

Usein kuulen HR-polullaan ensi askeleitaan ottavan, innostuneen henkilön kommentin, jopa valituksen siitä, kuinka ”meidän johtomme ei ymmärrä HR:n merkitystä”. Ei johto ymmärrä eikä sen tarvitsekaan ymmärtää. On HR:n tehtävä osoittaa omalla toiminnallaan, mikä on sen lisäarvo liiketoiminnalle. 

Näin autat johtoa ymmärtämään strategisen henkilöstöjohtamisen merkityksen

HR-ammattilaisten tehtävä on tehdä näkyväksi organisaation henkilöstöjohtaminen. Alla olevia neuvoja kirjoittaessani olen hyödyntänyt Laura Lareksen vinkkejä siitä, millaista otetta ja osaamista hän strategina, toimitusjohtajana ja hallitusammattilaisena odottaa HR-asiantuntijoilta. Lares toimii kouluttajana henkilöstöhallinnon koulutuksissamme.

1. Auta johtoa näkemään, mikä vaikutus henkilöstöjohtamisella on liiketoimintaan.

Onnistut tässä, jos sinulla on vahva liiketoimintaosaaminen; tiedät ja ymmärrät organisaationne perustehtävän, tavoitteet ja strategian – ihan oikeasti. Tunnet intohimoa bisneksen tekemiseen laaja-alaisesti, et vain HR:n näkökulmasta. 

Sinulla on bisnes- ja eurokielen taito. Avaat näkymän siihen, mikä on strategisen henkilöstöjohtamisen ja HR-työn vaikutus talouteen; tuottaako se kustannussäästöjä vai tehostaako toimintaa? Hahmotat ison kuvan ja ymmärrät ansaintalogiikan. Teet rohkeasti strategisia ehdotuksia, joilla voidaan pitkäjänteisesti kiihdyttää sekä kannattavuutta että kasvua. 

2. Oivalluta johto huomaamaan, millainen henkilöstöjohtaminen tuottaa ratkaisuja ongelmiin ja haasteisiin.

Tänä päivänä puhutaan paljon organisaatiokulttuurista; mahdollistaako organisaatiokulttuuri kaikkien työntekijöiden ideoiden esille pääsemisen ja saadaanko yhteiskehittelyn myötä tulleet arjen innovaatiot valjastettua tuottavaksi liiketoiminnaksi. Auta johtoa huomaamaan, millainen henkilöstöjohtaminen mahdollistaa työyhteisöjen ja jokaisen työntekijän koko potentiaalin pääsemisen esiin.

Pidä huolta, että sinulla on vahva oman alueesi eli HR:n substanssiosaaminen, jolloin pystyt tarjoamaan vaihtoehtoja ja ihan uudenlaisiakin ratkaisuja ja toimintatapoja henkilöstöjohtamiseen ja HR-työhön. Kerro johdolle, mitä hyötyä ja tulosta HR-ratkaisu tuottaa; tee asiasta business-case. HR ei ole uskonto, vaan se on toimintaa, jonka kytkös ihmisiin ja liiketoimintaan täytyy aina pystyä osoittamaan. 

3. Hallitse metataidot!

Jos sinä näet strategisen henkilöstöjohtamisen merkityksen ja vaikutuksen liiketoimintaan, tehtäväsi on auttaa myös johto näkemään se. Siihen tarvitset metataitoja, kuten viestintää, kommunikointia, vakuuttamista ja vaikuttamista

Aloita itsestäsi: pysähdy tarkkailemaan itseäsi; onko asenteesi ja otteesi rakentava ja ratkaisukeskeinen, onko sinulla kykyä tunnistaa ja valita kulloinkin parhaat yhteistyökumppanit, millaiset ovat vuorovaikutus- ja vaikuttamistaitosi talon sisä- ja ulkopuolella? Onko tekemisesi pitkäjänteistä, tehokasta ja tuottavaa aikaansaamista? Kun aloitat metataitojen analysoinnin ja kehittämisen itsestäsi, laajenna sen jälkeen sama tarkastelu kaikkiin työntekijöihin. Pidä siis huolta omista ja organisaatiosi jokaisen jäsenen metataidoista.

Miten saada johto kuuntelemaan HR:ää?

4. Muista asiakas!

Matti Alahuhta on Johtajuus-kirjassaan tuonut selkeästi esiin, mikä on oikea marssijärjestys tuloksellisessa ja menestyksellisessä toiminnassa: ”Jos henkilöstö ei voi hyvin, eivät asiakkaatkaan voi hyvin.” Parasta asiakasajattelua on pitää oman organisaation henkilöstöstä hyvää huolta. Jotta asiakas saisi parhaan mahdollisen palvelun, ratkaisun tai tuotteen, on henkilöstön voitava hyvin. Ja tässä yhteydessä hyvinvointi tulee käsittää laajasti sisältäen mm. terveellisyyden, turvallisuuden, tuottavan työn, osaamisen, johtamisen ja työyhteisön toimivuuden sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon. 

5. Hahmota systeemisyys: kaikki vaikuttaa kaikkeen!

Auta johtoa näkemään asioiden ja tekemisten vaikutussuhteet. Data ja analytiikka auttavat konkretisoimaan tapahtumia, joita voi hyödyntää tulevaisuuden suunnittelussa ja skenaarioiden rakentamisessa. Kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, mutta näkemyksellinen HR-ammattilainen voi tuoda aivan uudenlaisia näkökulmia ja asioiden yhteyksiä. 

Reflektoinnilla, pysähtymisellä ja toiminnan arvioinnilla on aivan uskomattoman suuri vaikutus niin yksilön kuin organisaation oppimiselle. Rohkenen väittää, että organisaatio, joka osaa hyödyntää ja oppia tekemisistään ja kokemuksistaan, menestyy.

Menestyksen ytimessä on suhtautuminen henkilöstöön 

Tärkeää on se, miten HR:n toiminta vaikuttaa henkilöstöön, ihmisiin – siis organisaation tärkeimpään liiketoiminnan toteuttajaan. Ilman ihmisiä ei ole liiketoimintaa eikä ilman liiketoimintaa ole asiakkaille tarjolla tuotteita, palveluita ja ratkaisuja. Ilman asiakkaita ei tarvita henkilöstöä – ei edes HR:ää.

Strateginen henkilöstöjohtaminen tarkoittaa juuri tämän ymmärtämistä: miten saada henkilöstö eli ihmiset, työntekijät toimimaan niin, että heidän toimintansa tuloksena organisaatio menestyy ja onnistuu. Hyvin olennaista strategisessa henkilöstöjohtamisessa on se, miten henkilöstö nähdään organisaatiossa. Yksinkertaistaen: Ovatko henkilöstö ja inhimilliset resurssit vain hallinnollisia kysymyksiä vai menestyksen ja onnistumisen kannalta keskeisimpiä tekijöitä? Vastauksen merkitys ja vaikutus on järisyttävä. Se määrittää tulokset.

HR:n tehtävä strategisen henkilöstöjohtamisen osalta on ensinnäkin pysäyttää organisaation johto ja koko organisaatio pohtimaan edellä kuvattua ydinkysymystä. Kun vastaus on selkiintynyt, vaikuttaa se kaikkeen toimintaan, etenkin HR-toimintaan. 

Miksi strateginen henkilöstöjohtaminen? Menestykseen ja onnistumiseen tarvitaan jokaista organisaation työntekijää. Siksi strateginen henkilöstöjohtaminen!

Me tuemme sinua ja organisaatiotasi strategisen henkilöstöjohtamisen rakentamisessa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tutustu koulutustarjontaamme tästä.

* Artikkeli on julkaistu Markkinointi-instituutin verkkosivuilla vuonna 2019. Markkinointi-instituutti ja Rastor yhdistyivät 1.1.2020. Uuden yrityksen nimeksi tuli Rastor-instituutti.