Kun työkaverista tuli pomo: Petteri Helinin matka telakan esihenkilöksi
Petteri Helin ei ollut alun perin lainkaan varma, haluaako hän ryhtyä pomoksi pitkäaikaisille työkavereilleen. Työkaverit olivat toista mieltä ja kannustivat miestä hakemaan työnjohtajan paikkaa. Uusi tehtävä toi mukanaan uuden tutkinnon, työnjohdon koulutuksen, oman 14 henkilön tiimin ja ajattelutavan muutoksen.
Pomoksi omille työkavereille
42-vuotias Helin on tehnyt Meyer Turun telakalla töitä jo reilun kahdenkymmenen vuoden ajan, ja pääosin vieläpä samalla osastolla työvälinejakelussa. Mutta kun osaston työnjohtajan paikka yllättäen vapautui, Helin empi.
Hän pelkäsi, että vuosien kaveruussuhteet työkavereihin hankaloittaisivat asetelmaa, jossa entinen vertainen alkaisi antaa määräyksiä. Työkaverit näkivät asian toisin. He toivoivat Helinistä esihenkilöä, joka ymmärtää käytännön tekemisen haasteet.
“Jos työkaverit eivät olisi olleet sitä mieltä, että hakemiseen kannattaa ryhtyä, en olisi hakenut tehtävään”, Helin kertoo.
Uuden työn ehtona oli Rastor-instituutin tuotannon esihenkilötyön erikoisammattitutkinnon ja Työteknikon koulutuksen suorittaminen, jotka Helin teki töiden ohessa.
Opinnoissa kaikkein hyödyllisintä oli mahdollisuus valita omaan työhön parhaiten sopivat erikoistumisalat.
Opiskelumotivaatio ja tarmo siirtyi myös työpaikalle
Koulutuksen parasta antia olivat työhön soveltuvat tutkinnon osat ja syventävät ammatilliset opinnot. “Opinnoissa kaikkein hyödyllisintä oli mahdollisuus valita omaan työhön parhaiten sopivat erikoistumisalat”, Helin sanoo ja jatkaa “niitä oppeja hyödynnän edelleenkin työssäni”.
Vaikka kaikki koulutuspäivät eivät koskettaneet suoraan Helinin omaa työtä, saivat ne ajattelemaan omaa johtamista syvemmin. Suurin oivallus tuli silti näyttöjen kautta, jotka Helin teki poikkeuksellisen huolellisesti.
“Olisin voinut päästä helpommallakin, mutta halusin oikeasti paneutua näyttöjen aiheisiin”, Helin muistelee. Näytöt olivat myös se kohta, missä Helinin puhti meinasi loppua. “Jossain kohtaa tuli sellainen olo, että saanko näitä ikinä valmiiksi.”
Häntä motivoi eteenpäin valmistumisen jälkeen odottavat uudet mielenkiintoiset työtehtävät, joita hän oli päässyt jo koulutuksen aikana onnistuneesti kokeilemaan.
Opiskelu jätti pysyvän jäljen. “Sama motivaatio ja tarmo on siirtynyt nykyisiin työtehtäviinkin”, Helin sanoo.
Olisin voinut päästä helpommallakin, mutta halusin oikeasti paneutua näyttöjen aiheisiin.
Konkreettisia tuloksia
Tarkka työskentelytapa paljasti hänelle jotain itsestään. Helin oli pitänyt itseään käytännön tekijänä, mutta huomasi koulutuksen aikana mieltyvänsä yhä enemmän kehitystyöhön.
“Koulutuksen aikana sain tehtäväkseni uuden tuotannonohjausjärjestelmän kehittämisen omaan osastoomme sopivaksi”, Helin kertoo. “Yllätyksekseni huomasin, että sellaiset tietokoneella tehtävät jutut ovatkin mieluisin osa työtä”, Helin toteaa. Kahden vuoden kehitystyön jälkeen uusi järjestelmä on nyt valmis ja käytössä.
Koulutus toi ajattelutavan muutoksen, joka näkyy arjessa
Työteknikon koulutus muutti myös sitä, miten Helin lähestyy ongelmia. Aiemmin ajatus lähti suoraan käytännöstä: tehdään näin, koska se toimii. Nyt hän miettii ensin käytössä olevat resurssit ja vasta sitten parhaan ratkaisun niiden rajoissa.
Sama ajattelu näkyi, kun uudesta tuotannonohjausjärjestelmästä alettiin puhua osastolla. Aluksi se oli lähes kirosana. Helin käänsi asetelman kysymällä työntekijöiltä suoraan, mitä ominaisuuksia he kaipaisivat: “Nyt teillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä järjestelmä pitää sisällään.” Skeptisyys hälveni nopeasti vuoropuhelun myötä.
Tutkinto ja koulutus tuo tuplaten turvaa tulevaisuuteen
Rastor-instituuttia Helin suosittelee erityisesti koska näytöt saa tehdä suoraan omiin työtehtäviinsä, jolloin opiskelu ei jäänyt irralliseksi rasitteeksi. Raskaampiakin päiviä oli, esimerkiksi matematiikkaa ja fysiikkaa opiskellessa. Ne pelasti hyvät kouluttajat, joita Helin jaksoi seurata, vaikka itse asia ei omaan työhön suoraan liittynytkään.
Parhaiten mieleen jäi sen sijaan kaikille yhteinen aihe, työteknikon koulutukseen kuulunut työturvallisuus. "Työturvallisuus pätee ihan joka paikassa, joten siitä sain kaikkein suurimman hyödyn jokapäiväiseen työhöni", Helin sanoo.
Konkreettisin hyöty on silti turvallisuudentunne. Helinillä ei ollut aiemmin muodollista tutkintoa, vain pitkä työkokemus ja lukion päättötodistus. “Olen huomattavasti paremmassa tilanteessa kuin ennen koulutusta, jos jostain syystä pitäisi hakea töitä muualta”, hän toteaa.